La Fortuna Waterfall

Ke 10.11

Heräsimme jälleen ennen aamukahdeksaa ja lähdimme aamiaiselle La Fortunan keskustaan. Olimme miettineet, että emme käytä opaspalveluita, joita oli pilvin pimein tarjolla turistihintaan. ”Any tuur for today, senjoor?” kuului yhdenkin kioskin penkiltä joka kerta kun siitä ohi käveli. Saimme tarpeeksi hyviä neuvoja erittäin avuliailta backpackersin vastaanottovirkailijoilta. Suuntasimme vesiputoukselle.

Otimme taksin keskustasta ja ajoimme noin 7km päähän kansallispuistoon. Puistoonkaan ei aivan ilmaisella päässyt, vaan siitä piti maksaa 9$. Maisemat olivat mielestäni sen arvoiset. 

Putous ylhäältä

Laskeuduimme pitkähköt portaat alas viidakon siimekseen. Pohjalle päästyämme edessämme putosi usean kymmenen metrin korkuinen vesiputous pieneen laguuniin, joka jatkui pienenä jokena alajuoksun suuntaan. Tässä oli mahtava paikka käydä uimassa ja niinhän me teimme.

Eini paratiisiuinnilla putouksen alajuoksulla.

Putouksessa oli järkyttävästi voimaa. 

Uinti tällaisessa paikassa on kyllä once in a lifetime experience

Nautimme uinnin päätteeksi eväitä ja tutkimme maisemia ja luontoa. Matka ylös oli hengästyttävämpi, muttei mikään kummallinen. Edessä oli vielä 7km kävelyä takaisin majapaikkaan. Poikkesimme matkalla vielä kartalla näkyvään uimakuoppaan, joka osoittautui todelliseksi löydöksi. Kallion reunalla olevaan puuhun oli ripustettu köysi, josta pääsi loikkimaan ihan Tarzanina sairaita ilmoja veteen. 

Varmaan viidestä metristä pääsi pudottamaan pommeja mahtavissa maisemissa.

Illalla ruoka maistui ja kävimme syömässä pippuripihvit.