Ke 17.11
Welcome to Jurassic Park.
 |
| Tie on paikoin todella kivikkoista |
Olimme varanneet pari itsellemme kajakit (tai ainakin ilmoittaneet hotellin tiskille) että lähemme opastetulle kajakkikierrokselle saaren keskellä kulkevalle Rio Istiam suo-joelle. Matkaa kajakkivuokraamolle oli kymmenisen kilometriä. Koska emme halunneet istua taksissa, vuokrasimme polkupyörät päiväksi. Hotellin pyörät olivat maastokelpoisia, mutta jarrujen ja vaihteiden toimimisessa oli melkoisesti toivomisen varaa. Lähdimme hotellilta noin puoli yhdeksän. Alkuun pari kilometriä Santa Cruzin suuntaan oli tiilitettyä tietä, jonka jälkeen se muuttu hiekkatieksi ja jopa kivikoksi. Autolla oli muutamissa paikoissa todella hankala mennä, mutta maastopyörällä matka onnistui mukavasti.
Taisimme ajaa opas-kajakkivuokraamon ohi mutta löysimme hostellin joka vuokraa kajakkeja pari kilometriä kauempaa. Siellä myyjä suositteli että kajakoisimme lähemmälle Monkey Islandille, sillä joelle kajakkiretki kestäisi noin 4 tuntia. Olimme kuitenkin päättäneet mennä suojoelle, joten vuokrasimme parikajakin ja lähdimme kauhomaan keskenämme joelle. Muutaman kilometrin päässä rannassa näkyikin tuo kajakkivuokrauspaikka, jonne meidän olisi ilmeisesti pitänyt mennä. Päivä oli kuuma (arviolta 33 C ) ja joelle mentäessä nestettä kului runsaasti ja pistin itsekin paidan päänsuojaksi välttyäkseni auringonpistokselta. Pääsimme joelle puolen päivän tienoilla ja pääsimme nauttimaan mahtavista mangrove tyylisistä maisemista, sillä vesi oli todella korkealla ja lähimmät rannan puut olivat metrin verran veden alla.
 |
| Tulivuori maisemien saattelemana päsimme joen suulle |
 |
| Mangrovemaista metsää veden ollessa korkealla |
Puiden alla oli hyviä varjopaikkoja, mikä teki kuumasta päivästä inhimillisen meloa. Bongasimme useita lintuja, mutta emme nähneet paikallisia liskoja tai kilpikonnia. Emmekä huhun mukaan järvessä asuvia härkähaita. Meloimme jokea keskemmälle saarta kunnes kasvillisuus peitti joen kokonaan. Tästä eteenpäin olisi ollut mahdollista jatkaa, mutta kasvillisuus oli sen verran paksua, että melonta oli kuin mudassa meloisi. Lisäksi se houkutteli hyttysiä, emmekä halunneet enempää pistoksia, kun tuo malariakaan ei liiemmin houkuta.
 |
| Kasvillisuus peitti koko joen |
 |
| Paikallisasukkan asunto rannalla |
Paluumatkalla pyrimme aina pienen melonnan päätteeksi juomaan varjoissa. Aurinko porotti ja päivä oli kuumimmillaan. Onneksi aurinkorasva oli mukana.
Matkalla takaisin taivastelimme mahtavia tulivuorimaisemia. Vuoria jotka olivat korkean ja tiheän metsän peitossa aina huipulle asti lukuunottamatta kohtia, jotka olivat sortuneet ja muodostivat joko vesi tai vanhoja laavauomia.
 |
| Tulivuorimaisemia |
Lähempänä järven rantaa maatilat pitivät karjaa tai kasvattivat leipäbanaaneja. Myös heinäkasvillisuus oli monesti yli miehen mittaista. Tuolla se on villieläimien hyvä piileskellä. Luonto muistutti laajasti Jurassic Parkin saarta, onneksi ei tarvinnut pelätä Velocyraptoreita. Kävimme tien varresta löytyneellä hiekkasärkällä uimassa hieman ennen hotellia, jotta saimme hiet huuhdottua rankan retken päätteeksi.
 |
| Noin 10 tunnin fyysisen rasituksen jälkeen oli mahtava pulahtaa raikkaaseen järviveteen |
Illalla ruokapaikkaa etsiessä paikallispoika tuli pyörällä juttelemaan espanjaa meille ja tarjosi ruokapaikkaa. No mikäs siinä, poika opasti meidät rannassa olevaan olkimajaan, missä paikalliset pitivät kovaa mekkalaa. Otimme pöydän aivan järven rannasta ja tilasimme annokset kanaa ja nautimme paikan tunnelmasta. Tovin istuttuamme huomasimme paikallisten hieman erikoisemmat lemmikit: lemmikkipapukaijan sekä pesukarhun joka nukkui majan kulmauksessa. Ruoka oli hyvää, vaikka sitä odotellessa kesti melko kauan. No, kyllähän se tietysti kestää sytytellä ensin nuotiot ja pistää pannu kuumenemaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti