Pe 19.11
Toiseksi kaupunkipäiväksi ei ollut suuria suunnitelmia. Kaupuki sijaitsee rannalla ja sen rannalle on rakennettu turistialue, jonne pääsy maksaa muutaman cordoban (0.25$). Tämä rajoittaa onnenonkijoiden määrää, sillä ilmeisesti muutamankin cordoban summa merkitsee jotain paikalliselle. Paikalle päästyämme huomasimme, että kaikki ei nyt ole kohdallaan. Monen kilometrin matkalta ranta oli täysin kuollut. Baareja, ravintoloita, diskoja leikkipuistoja oli, mutta missään ei ollut ketään. Ei todellakaan mikään turistikausi. Muutamissa ravintoloissa oli henkilökuntaa odottamassa nälkäisiä turisteja, mutta suurin osa niistä oli kiinni. Siinä missä keskustan kaduilla tuli 10 ihmistä vastaan 10 metrin matkalla, täällä 10 ihmistä tuli vastaan noin 500m matkalla. Emme viihtyneet kauaa, vaan suuntaimme keskustaan ja syömään.
Kävimme ruoan jälkeen paikallisen katedraalin tornissa katselemassa kaupunkia ylhäältä käsin. Matala kaupunki näkyi hyvin joka suuntaan. Rakennukset ovat maksimissaan 3 kerroksisia, joten tornista näki joka puolelle. Myös ukkospilvet lähestyivät.
 |
| Katedraali ja läheinen vuoristo |
 |
| Nähtvyyksiä oli, mutta ehkä kadut ja paikallisten elämä oli mielenkiintoisempaa tarkkailla |
Ei kauaakaan kun jäimme rankkasateen keskelle kaupungin kadulla. Kaikki ihmiset ja kadunvarsimyyjät hakeutuivat välittömästi katoksien alle odottelemaan selkenevää säätä. Länsimaalaisittain oli hieman järkyttävää katsella muutamia vähäosaisia, jotka olivat joko sammuneet tai nukkuivat tai olivat vain niin nälissään, että sade olisi mitenkään heitä liikauttanut. He jäivät vain makaamaan sateeseen, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eikä tämä herättänyt paikallisissakaan mitään hämmästystä. Kerran näimme poliisien tarkistavan yhtä makoilijaa, onko hän hengissä? Tosin kävelimme ohi, joten meille selvyyttä asiasta ei tullut.
 |
| Granadan katot ja kadut |
Turistin näköisille matkustajille kaupattiin vaikka mitä kukkopillejä, osa kerjäsi rahaa ja osa tarjosi erilaisia palveluita. Eräs ryhmä keräsi rahaa esiintymällä brakedanceä mukulakivikadulla. Kova katu ei näyttänyt heitä häiritsevän, vaan voltteja, spinejä päällä pyörimistä ja uskomatonta akrobatiaa. Pakko oli pistää dollaria kolehtiin. Kerjäämisen takia osa kouluikäisistä lapsista jää kaduille, sillä turistien antamat dollarit ovat niin suuri summa paikallisille, että kouluun ei kannata mennä vaan kadulla kerjäämällä rikastuu. Tämä johtaa usein kuitenkin kaiken maailman ongelmiin näiden nuorten kohdalla, joten kerjääjille, varsinkaan lapsille ei suositella rahaa annettavan. Heillä on kuitenkin koti ja ruokaa, vaikkei se olekaan turistien burgereita ja kalliita viinejä.
Sade jatkui enemmän tai vähemmän iltaan asti. Sadekausi näytti ottavan taas osaansa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti